Jos joku olisi kertonut minulle teini-iässä, että parinkymmenen vuoden päästä kirjoittelisin blogia jonka sisältönä olisi sisustusvinkkejä, olisin nauranut ääneen. Hermostuneesti.
Toisaalta, enpä olisi silloin myöskään osannut kuvitella, miten mahtavaa on rakentaa koko ilta Legokaupunkia omilla vanhoilla palikoilla, omien pienten palik lasten kanssa.
Eli, rinta vaan ylpeästi rottingille: jrkkäri.com goes Inno, here we go!
Maalasimme uuden kodin pukuhuoneen valkoiseksi, ja vaikka valoa tulikin lisää rutkasti, kaipasin sinne jotain eloa kliinisyyden vastapainoksi. Kun sinulla on vasara, koko maailma näyttää nauloilta. Isin into tuupata valokuvia seinille on perheessä ilmeinen, eikä yksikään huoneiston seinä voi välttyä tältä uhalta. Kaupasta löytyi sopivia 10×15 cm kehyksiä (3,95€/kpl), joihin leikkasin tavalliselle kopiopaperille printatut lähikuvat perheenjäsenistä. Alle parin euron koukut ja pyyhkeet kehiin!
Sitten joskus kun on aikaa, otan kuvat varta vasten tätä tarkoitusta varten ja teetän kuvat paremmalle paperille. Sitten joskus.
Ensimmäinen sisustusvinkkiblogi kirjoitettu, ja olo on vielä yllättävän maskuliininen. Itsepetos on kaunis asia!
Tulevaisuudessa on luvassa vielä (ainakin) toinen sisustusvinkkikirjoitus tästä projektista:
Kiitoksia blogiin aika ajoin tipahtelevista kommenteista – niin kriittisistä kuin kiittävistäkin. Vaikka lukijoiden ja postilistalle liittyneiden määrää voikin seurailla kätevästi tilastoista, on aina sydäntä lämmittävää huomata että numeroiden takana on ihan oikeita (lukutaitoisia) ihmisiä! Rohkeasti siis kommentteja peliin jos sellainen tunne tulee.
Ja kiitos kun luit,
- Jouni
Lue myös:
Loisto bloki. T keittiö/talokauppias ja harrastaja kuvaaja.
Aivan loistavaa tekstiä sisällöstä ja ideasta nyt puhumattakaan!
Tämä blogisi on aivan loistava ja tällainen harrastelija saa täältä paljon kivoja vinkkejä omaan kuvaamiseen, etenkin kun tuo lapsikin on tupsahtanut perheeseen. Kirjoitustyylisi on mitä hauskoin ja ihanaa piristystä arkeen, kiitokset siis.
Kiitos blogistasi. Tärkein kriteeri taitaa olla, että aihealue kiinnostaa mutta aika nopeasti perässä seuraa se, että osaat kirjoittaa. Ei ole Yhdys Sana Virheitä eikä muutakaan sontaa.
Kriittisenä valokuvaajaopiskelijana skippaan sellaiset blogit samantien pois. Mielipiteeni on, että alakoulusta selvinneen täytyy osata kirjoittaa. Satunnaiset virheet inhimillisiä mutta… Vaikka olisi kuinka hienoja kuvia, ei niitä jaksa katsoa muutamaa minuuttia pidempään jos teksti on mitä sattuu.
Kauniit valokuvat, mukava tunnelma, oikein kirjoitetut sanat ja nyt vielä Inno samassa paketissa. Ei sitä tälläinen naisihminen muuta kaipaa. Noin niinkuin virtuaalisesti.
Komppaan muita, aivan loistavaa luettavaa! Kun on hurahtanut jälkikasvun kuvaamiseen siinä määrin että tilanteen taltioiminen tapahtuu kasvatuksellisen toiminnan kustannuksella, on kiva löytää blogi jossa alan ammattilainen kokee lasten kuvauksen yhtä tärkeäksi..
Puhumattakaan ilman jargonia kerrotuista käytännön vinkeistä niiden kuvien onnistumiseen. Veikkaisin että skräppääjät siirtyvät seuraamaan blogiasi kuin pillipiiparia, onpa haaveiltu jopa mahdollisuudesta kurssiin/luentoon…
Mahtavaa jälleen kerran! Pakko kompata muita, Jouni on aika äijä, tää sisustusvinkki oli kyl aivan mahtava idea!! Toteutukseen menee
Suuret kiitokset kommenteista Sami, Jukka, Sini, Marissa, Piipaiita ja Jose! Hauska kuulla, että vinkeistä on iloa ja hyötyä – nämä ovat sitä bensaa jolla juttuja väsätään