Kovalevyn digikuvat ovat kuin kaniineja: pitkäkorv kovia lisääntymään ja hyviä piiloutumaan.
Yhdeltä lomamatkalta tallentuu nykyään helposti monta sataa kuvaa, joista monet eivät paluuviikon jälkeen enää koskaan näe päivänvaloa. Siellä ne pötköttävät masiinan uumenissa saattohoidossa, kärsivällisesti kovalevyn rikkoutumista odotellen…
Sain yhdeltä lukijaltani loistopyynnön (kiitos, Merja) kirjoittaa erilaisista mahdollisuuksista digikuvien hyödyntämiseen. Aloitetaan siis tänään sarja vinkkejä kuvien siirtämiseen digikaninkoloista päivänvaloon. Ensimmäisenä kirjoitetaan
Postikortti
Laita silmät kiinni – lue toki ensin tämä virke loppuun – ja laske mielessäsi kuinka moni tuttava, vanhapiikatäti tai muu mummo ilahtuisi jos saisi kotiin kuvan evoluution tämänhetkisestä huipputuotteesta (sinun lapsistasi) postikortin muodossa? Voit myöhemmin laskea myös ne sinkkukaverit ja naapurin kärttyisät kyttääjäpapat, joille saman kortin voisi lähettää ihan omaksi iloksi. Keskitytään nyt kuitenkin positiivisiin viboihin.
Olen pari kertaa yrittänyt mummojen ilahduttamista seuraavalla taktiikalla:
- Valmistaudu tilaamaan paperiversiot sadasta kuvasta
- Suorita jokaisen kuvan kohdalla seuraavanlainen laskutoimitus:
- Tämä herttainen mustikanpoimintakuva tilataan meille, molemmille kummeille, vaarille koska sen selkä näkyy kuvassa, niille tädeille jotka pitää mustikoista, paitsi sille joka vihaa hyttysiä, poliiseille kun ne tykkää sinisestä, montako nyt on?
Ensimmäisen viikonlopun jälkeen olet päässyt kuvaan kaksi, toteat ettei kukaan tuntemasi ole tämän kuvarumban arvoinen ja luovutat. On siis aika koittaa erilaista taktiikkaa, täsmäammuntaa. Postilla on palvelu, jossa voit lähetyttää omalla kuvalla koristellun kortin, tai vaikka kirjeen, haluamiisi osoitteisiin suoraan heidän verkkokaupastaan (täällä). Hinta postituksineen on koosta riippuen parin euron molemmin puolin. Kortit voi myös tilata kotiin (noin euron kpl) jos haluaa kirjoituttaa lapsosen viestin omakätisesti.
(Naapurin kiukuttelijalle lähetetty kortti kannattaa kirjoittaa valmiiksi palvelussa, niin sinua ei tunnisteta käsialasta. Tosin jos laitat siihen lastesi kuvan, et ehkä ole huolissasi kiinnijäämisestä)
Saman kortin voi lähettää usealle henkilölle kerrallaan, ja osoitteet voi ladata tiedostosta (ohjeet löytyvät täältä). Jos kirjaudut palveluun ennen tilausta, voit tallentaa käyttämäsi osoitteet seuraavaa nimipäivää varten. Kätevää!
Palvelussa voi myös määrittää päivän, jolloin kortti lähetetään. Yksinäisten isotätien syntymäpäivät voi siis muistaa kollektiivisesti vaikka heti uuden vuoden jälkeen. Hyvää mieltä etumaksulla! Älä ymmärrä väärin, aivan kuten facebook ei saa korvata oikeita kontakteja, etukäteispostituskaan ei poista tarvetta onnittelusoitoille. Mutta aina niitä soittoja ei muistaisi tehdä, ja silloin kortti on tuhannesti parempi kuin hiljainen luuri mummon eteisessä (mollimusiikkia taustalla).
Itse kokeilin palvelua, ja kuvan laatu oli varsin tyydyttävä – varmasti mummolle kelpaava. Valitsin kokeiluun hyvin pelkistetyn otoksen, mutta tunnelmallisempikin kuva saattaa kuumentaa naapurin äkäpussia lämmittää isomummoa kovasti!
Luulen, että sinäkin tiedät ympäri Suomea monta hyllynpäällistä, jossa olisi tyhjä paikka sukulaismukulan kuvaa varten. Ilahduttaminen ei tästä helpotu, voit siis ryhtyä huoletta toimeen ;o)
Kiitos kun luit,
- Jouni
Ps. Posti ei (valitettavasti) ole tämän blogin sponsori.
Lue muut osat:
