Lapsikuvaus

Laitoin aiemmin ohjeet ja sapluunatiedoston passikuvien ottamiseen ja muokkaamiseen kotikonstein (katso täältä).

Passikuvat on hankittu ja passihakemukset onnistuneesti jätetty. Mitäs seuraavaksi? Kaivataanko tätä tiedostoa yhtä usein kuin Jutilaa kauppatorilla  (noin 10 vuoden välein)? Ei – kyllä tällä on käyttöä selvästi useammin…

Harvat lapset tykkäävät valokuvissa poseeraamisesta. Meidän perheessä kameran edessä olemisesta nauttii pyöreät 0% asukkaista. Onneksi lasten osalta tähän on mahdollista kehitellä poikkeuksia, mikä tosin vaatii kuvaajalta hieman mielikuvitusta. Tarkoituksenani on tulevina kuukausina antaa vinkkejä leikeistä ja touhuista joiden lomassa lapsista saa hauskoja kuvia. Tässä ensimmäinen:

Passikuvaaja

“Hyvää päivää nuori herra, oletteko matkalla Austraaliaan katsomaan kenguruita? Onko teillä ulkomaille vaadittavaa passia? Otetaanpa teistä sitten passikuva. Muistakaa, passikuvassa ei missään nimessä saa hymyillä, irvistää, väännellä naamaa tai kaivaa nenää! Valmiina? Otan kuvan kolmannella: 1…2…3″

Leikin idea on tietenkin, että kolmosella lapsi keksii hauskan irvistyksen, jolla koko kuva mene aivan “pieleen”. Ja ei kun uudestaan! Meillä vappubileiden lapsiporukka olisi jaksanut jatkaa tätä leikkiä paljon kuvaajaa kauemmin.

Kuvien ottamisen jälkeen ne voi sovitella passikuvausvinkistä tuttuun tiedostoon ja tilata kuvat vaikka jonkun nettipalvelun kautta. Itse tilasin pari näitä lompakkoon laitettaviksi. Piristää kummasti päivää kun pankkikorttia kaivellessa vastaan tulee omien geenien tuotos ihastuttavimmillaan!

Pari vinkkiä:

• Valitse kuviin valkoinen tausta, eteen vaikka jakkara
• Valotusvinkit voit lukea varsinaisesta passikuvajutusta
• Älä jätä kuvaamista pelkästään irvistykseen. Monissa leikeissä kikkana on saada lapset tekemään jotain “tekohauskaa”, joka laukaisee lapsen luonnollisen riemun. Ja isin kameran!

Hyviä passikuvanpilaushetkiä, kiitos kun luit,

- Jouni